Finnish
(Beginning paragraph 51 from the end of Chapter 5)
JUHANI. Voi, veikkoseni! luulenpa että haastelisit vähän toisin, jos hieman enemmin olisit katsellut ympärilles tässä maailmassa, jos esimerkiksi olisit käynyt Turun kaupungissa. Sen olen minä tehnyt, koska ajoin sinne härkiä Viertolan kartanosta. Näinpä siellä yhtäkin ihmeekseni, näin kuinka prameus ja komu voi panna pyörään ihmislasten päät. Voi teitä, voi pauhaavata kylää, voi häilyväistä elämää kumminkin! Tuolta jyrisee vaunut, täältä jyrisee vaunut, ja vaunuissa istuu sen vietäviä viiksinaamaisia narreja, istuu tyttöjä kuin posliinivauvoja, tuoksuttaen kauas ympärillensä sakean hajun kalleista öljyistä ja rasvoista. Mutta katsoppas tuonne! Jesta ja varjele! sieltähän nyt hipsuttelee esiin kultahöyhenissä oikein aika vekama mamselli tai röökinä mitä hän lie. Kas hänen kaulaansa! Valkea kuin rieskamaito, poski ruttopunainen, ja silmät palaa hänen päässään kuin päiväpaisteessa kaksi roviotulta, koska häntä vastaan käy oikea kekkale mieheksi, hatussa, kiiltomustassa hännystakissa, ja tirkist...--no vie sinun pirkele itseäskin!--tirkistelee läpi nelikulmaisen lasin, joka välkkyy vekkulin vasemmalla silmällä. Mutta kas nyt...--no sinun seitsemän seppää!--nytpä keksautetaan kummaltakin puolelta, ja kas kun naara nyt oikein rypistää suunsa mansikkasuuksi ja livertelee kuin pääskynen päiväisellä katolla, ja teikari hänen edessänsä viskelee kättänsä ja häntäänsä, heilauttelee hattuansa ja raappaisee jalallansa että kivikatu kipenöitsee, kas sepä vasta leikkiä oli. Voi, te harakat itsiänne! aattelin minä, poika-nalliainen, seistessäni kadun kulmalla, rykelmä tuoreita härjänvuotia olalla, ja suu mareissa katsellen tuota teerenpeliä.
TUOMAS. Herrat ovat narreja.
TIMO. Ja lapsekkaita kuin piimänaamaiset kakarat. Niinpä syövätkin, ryysyt rinnoilla, ja eivätpä--koira vieköön!--osaa lusikkaansakaan nuolla, koska pöydästä nousevat; sen olen nähnyt omilla silmilläni suureksi ihmeekseni.
SIMEONI. Mutta peijata ja nylkeä talonpoikaa, siihen kyllä ovat miehiä.
|
Turkish
Juhani : Vay evlât vay! Etrafında olup bitenleri gözlerin azıcık görebilseydi, bu dünyada.. Diyelim ki yolun Turku’ya düştü; düşseydi başka türlü konuşurdun şimdi! Ben, bir keresinde, Viertola’dan aldığım öküzleri orada satmaya gitmiştim. Kafamın almadığı bir yığın olayla karşılaştım. Fakir fıkaranın aklını alacak zevk gördüm, safa sürdüm; cici bibi nesneler gördüm valla! Bir gürültülü şehir ki orası ve bir utanmak nedir bilmez yaşama ki orada! Arabalar sıralanmış, dizi dizi; arabaların içine bir yığın bıyıklı züppe, yanlarında porselen bebeklere benzeyen, pahalı kokular sürünmüş, kreme bulanmış kızları almış oturmuş.. Eyy Ulu Tanrım! Bir kız ki, kız derim; güzel mi güzel; kuyruğunda yaldızlı tüyler, zıpzıp oynayıp duruyor; tam bir şehir kızı! Bir boynu var, süt beyazı; taze süt beyazı.. Bir yanakları var, al al alarıyor! Ya gözleri.. Ateş valla, çakmak çakmak! Kapkara esvaplara bürünmüş bir oğlanın kendisine göz kırptığını görüverince bu kız, ulan be, vay şeytan götüresi be! Oğlanın sol gözünün önüne yerleştirdiği parlak camın arkasından kirpiklerini kırptığını görüverince, bu kız.. Ondan sonra, ne oldu ondan sonra? İki taraf karşılıklı eşelenmeye başladılar; kız finger finger; ağzını tavuğun kuyruk altı gibi bir büzüş büzdü ve damda cıvıldayan kırlangıç gibi bir cıvıldayış cıvıldadı.. Karşısındaki herif durabildi mi yerinde: elini kolunu sallamaya başladı, çeketinin eteklerini savurttu, başından şapkasını çıkartarak kaldırımlarda yeniden eşelendi, ateş çıkarttı valla! Amma eğlence be! Sokağın bir köşesinde sığınmış sırtımdaki kurumamış sığır derisinin yükü altında ezilerek, terleyerek bunalarak onları seyrettim. İçimden, avanak avanak oynaşıp duran güvercinlerden oynak kıza: “Hadi be sen de, bırak nazlanmayı!” dedim durdum..
Tuomas : Şehir adamlarında da zıpırlık eksik olmaz hani!
Timo : Yüzlerine süt bulaşmış yavrulara benzerler, hepsi bebek olur. Yemek yerlerken, önlerine önlük takarlar bu görgüsüzler ve sofradan kalkarken, kaşıklarını bir şöyle doğru dürüst yalamasını bile bilmezler. Ben bunları gözümle görmüşümdür!
Simeoni : Amma, sıra dolandırıcılığa, köylüleri kazıklamağa geldi mi, kendilerini öyle satmasını bilirler ki.. Deme gitsin! |
|
